keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Katse kauteen 2016

Osallistumismaksuja on jo makseltu ja lentolippuja varailtu, joten koostetaanpa vähän kauden 2016 kisasuunnitelmia.  Kauden teemana on UTMB-pisteiden ja -kokemuksen kerääminen vuotta 2017 silmällä pitäen. Tämän piti olla alunperin kevyehkö kisakausi, sillä pisteet olivat jo melkein plakkarissa, mutta ITR-A:n laitettua kisapisteytykset uusiksi kaudelle 2016, menivät myös kisasuunnitelmant uusiksi.

[UTMB:lle tavallinen rahvas pääsee ainoastaan arvonnan kautta.  Päästäkseen edes arvontaan mukaan, pitää maastoultrakisoista kerätä ns. UTMB-pisteitä yhteensä 9, kahden vuoden aikana, kolmesta kisasta.  Itselleni tämä olisi toteutunut niin, että Mont Blancilta sain 3, Vaaroilta 2 ja ensi kesänä Lavaredosta 4. Yhteensä siis 9.  Pistejärjestelmän uudistuksessa kisoista saatavia pistemääriä nostettiin, mutta samalla nostettiin myös pisterajaa, millä arvontaan pääsee. Raja on ensi vuonna 15 pistettä.  Uusien pisteytysten myötä Mont Blanc ja Lavaredo ovat jatkossa molemmat 5 pisteen kisoja ja Vaarat 4 pistettä. Näin ollen näillä kisoilla pisteitä olisi kasassa kahden vuoden jälkeen 14, mikä ei riitä.]

Eli kalenteriin pitää siis buukata kaksi kappaletta 5 pisteen kisoja, mikä käytännössä tarkoittaa yli 100km maasto-/vuoriultraa melkoisilla nousumetreillä. Kisat on nyt kuitenkin haarukoitu ja toiseen osallistuminenkin jo vahvistettu, joten olen vahvasti sillä asenteella liikkeellä, että kauden päätteeksi ne tarvittavat 15 pistettä on kasassa. Toki tässä muutakin puuhastellaan kauden mittaan, mutta kaikkien muiden kisojen ensi sijaisena tarkoituksena on toimia osana valmistautumista varsinaisiin vuori-/maastokoitoksiin.  Pisteiden lisäksi tavoitteena on kauden aikana kerätä myös kokemusta entistä pidemmistä vuori- ja maastokisoista, jotta sitten jos/kun arpaonni suosii, olisi valmiutta lähteä tosissaan suoriutumaan itse kisasta. Tähän on kuitenkin vielä niin pitkä matka, että spekulointi sen suhteen jää tähän.

Homma polkaistaan käyntiin huhtikuun lopulla Helsinki Spring Marathon -katumaralla. Viime kaudella jäi tilastomerkintä hankkimatta katumaralta kokonaan, kun juoksin maran sijasta muutaman lyhyemmän sileän ultran. Nyt on kuitenkin tarkoituksena käydä tarkistamassa kevään kunto ja kiskaista yksi kovavauhtinen kisa ennen ultranylkkyjä.  Ihan mielenkiintoista nähdä kuinka kauas se kolmen tunnin raja on karannut kahdessa vuodessa.

Toukokuun alussa olisi Bodomin maastopuolikas, minne ajattelin mennä, kun se kerran tuossa lyhyen ajomatkan päässä on. Olin tuolla pari vuotta sitten ja reittihän on hieno ja suht vaativa varsinkin loppuosasta.  "Täysiä" juoksemista metsässä tulee harrastettua ihan liian vähän, joten senkin vuoksi on mukava käydä pistelemässä kerrankin oikeasti kovaa.

Sitten päästäänkin ultrahommiin. Toukokuun lopulla olisi tarkoitus lähteä Kokkolaan 12h juoksuun. Tänä vuonna olin kuudella tunnilla ja nyt siis pitäisi tuplata aika, mutta ei onneksi matkaa.  Jos edelliset kisat toimivat valmistautumisena tätä varten, niin tämä taas on viimeistelykisa ennen kauden pääkoitosta. Kovalla tavoitteella, mutta minimiriskillä tänne lähdetään. Jos ei kroppa meinaa kestää, niin tämän kisan voi surutta myös keskeyttää.

Kesäkuun lopulla on vuorossa kauden pääkisa, eli Italian Dolomiiteilla Lavaredo Ultra Trail. 119km, 5850 nousumetriä ja 5 pistettä.  Matkaa siis about 40km enempi kuin Mont Blancilla ja nousumetrejä suunnilleen saman verran. Tarkoitus on mennä tekemään hyvää tulosta, mutta ensisijaisesti kuitenkin nauttimaan vuorista.  Odotuksissa on mahtavia maisemia ja loputtomia ylä- sekä alamäkiä.  Tästä tulee tuskaista, mutta hienoa.
Lavaredon korkeusprofiili
Elokuun alussa pitäisi alustavan suunnitelmaan mukaan lähteäsRuotsin lappiin Tierra Arctic Ultraan hakemaan toiset 5 pistettä. 120km ja 2500 nousumetriä, eli ainakin paperilla näyttäisi siltä, että täältä 5 pistettä irtoaisi helpommin kuin Lavaredosta. Hyvä niin, sillä kisojen välillä on 5 viikkoa, joten pahimmassa tapauksessa palautuminen/paraneminen Lavaredosta menee pitkäksi, eikä tätä varten ehdi treenata juurikaan. Tätä kisaa en tosin ole vielä varannut, mutta mikäli mitään yllättävää ei ilmaannu, niin eiköhän lähtöviivalla olla. Vaihtoehtona tälle on roikkununt suunnitelmissa Ylläs-Hetta -kisa, mutta tuo Tierra sopinee aikatauluihin paremmin.
Tierran reittikartta
Näillä näkymin kisakausi olisi tässä vaiheessa paketissa ja loppuvuoden voisi sitten rallatella, mitä huvittaa. Voisi vaikka osallistua johonkin pyöräilytapahtumaankin parin vuoden tauon jälkeen. Syksyllä tulee kyllä varmaan vetäistyä vielä toinen sileän mara tai sitten koitan saada osallistumisoikeuden Vaaroille johonkin matkalle. Ajatuksena olisi kuitenkin välttää kisakauden kaksiosaisuus, mikä tänä vuonna aiheutti selkeästi motivoitumis- ja valmistautumisongelmia. Jos syksylle jotain kisoja tulee, niin mitään hirveitä paineita en niistä ota tai aseta etukäteen kovia tulostavoitteita.  Jotain muutoksia varmasti tulee, mutta jos kauden 2016 päätteeksi ne 15 pistettä olisivat kasassa, niin se riittäisi.  Sitä varten ei tarvi kuin könytä nuo kaksi maastoultraa maaliin. Helppo homma.