Itämerimaraton 2013

Kisakauden päätös oli tänä vuonna Hangon Itämerimaratonissa.  Valitsin kisan lähinnä sopivan ajankohdan ja etäisyyden perusteella. Sittemmin selvisi, että reittikin on ilmeisen kaunis ja nopea, joten itse kisan suhteen kaikki vaikutti etukäteen hyvältä. Kuten aiemmissa kirjoituksissa totesin, olin alunperin ajatellut jättää syysmaratonin kokonaan väliin, mutta useiden asioiden summana päätin kuitenkin juosta täysmatkan tänäkin syksynä. Tästä johtuen valmistautuminen kisaan jäi hyvin puutteelliseksi.  Juoksin 5 viikkoa aikaisemmin Nuuksion maastomaran, palauduin siitä viikon verran, treenasin 2 viikkoa epämääräisesti Ruisrääkkiä varten, jonka jälkeen aloitin jo keventelyn tätä kisaa varten. Ainoa täsmätreeni oli siis tuo Ruisrääkin puolikas, mutta kaikki vauhtiharjoitukset ovat jääneet kevään maran jälkeen tekemättä. Tiesin kyllä olevani hyvässä kunnossa, mutta järkevän tavoitevauhdin suhteen oli melkoista epävarmuutta ilmassa.  Alkuperäinen tämän kauden tavoite oli alittaa 3.15 ja se jäi muutaman minuutin päähän keväällä Maskussa. Tein siis perinteisen kolmiportaisen tavoitteenasettelun

minimi <3.17 (oma ennätys)

realistinen <3.15

optimistinen <3.13

Lisäksi asetin tavoitteeksi päästä palkinopallille, sillä olisihan se hienoa päästä olympiavoittaja ja maailmanmestari Hannu Mannisen kanssa samalla podiumille. Manninen on kisan suojelija ja viime vuoden ylivoimainen voittaja, joten todennäköisesti hän voittaisi tänäkin vuonna. Viime vuoden tuloslistaa lukiessani arvelin, että 3.15 alituksella pitäisi olla kolmen parhaan joukossa yleisessä sarjassa, joten tavoite ei siis ollut täysin epärealistinen.

Sää oli kisapäivänä loistava. Lämpötila noin +12 ja poutasää. Toki merenrannalla tuulee aina ja niin tuuli nytkin tuulennopeuden ollessa vaatimattomat 10 m/s.  Etukäteen pystyi siis jo asennoitumaan siihen, että vastatuulipätkillä joutuisi puskemaan ihan tosissaan. 

Täysmatkalle starttasi reilut 100 juoksijaa. Puolikkaan juoksijat starttasivat tuntia myöhemmin, mikä sinällään oli sääli, sillä ensimmäiselle kierrokselle olisi ollut mukava saada vähän vetoapuja. Ennen kisaa selvisi myös, että Manninen oli loukannut jalkansa, eikä osallistuisi täysmatkalle, vaan juoksisi ainoastaan kympin. No höh. Lähtöalueella päätin sitten laittaa vielä tavoitteetkin uusiksi ja koittaa ihan tosissani juosta alle 3.10. Se tarkoittaisi keskivauhtina 4.30 min/km, mihin arvelin hyvänä päivänä pystyväni. Ja päivä tuntui hyvältä, joten miksipä ei.

Kiilasin heti startista kärkiryhmään, missä oli noin 10 juoksijaa. Ryhmä tosin hajosi jo parin kilometrin jälkeen ja arvioin, että edelläni on ehkä 8 juoksijaa. Tuosta alussa karanneesta ryhmästä otin ensimmäisen juoksijan kiinni jo kympin kohdalla ja sitten olikin hiljaisempaa. Näköetäisyydellä edessäni juoksi seuraava kiinniotettava, mutta siihen meni melkein seuraavat 10km ennenkuin pääsin ohi. Seuraava selkä tuli vastaan puolimatkassa ja tässä vaiheessa arvelin olevani ihan hyvissä asemissa. Valitettavasti edessä ei näkynyt ketään ja 26km huoltopisteellä arvelivat, että seuraavaan on matkaa pari minuuttia. Eipä hätää, sillä noilla main se maraton yleensä alkaa ja itsehän olin erittäin hyvissä voimissa, joten arvelin, että kyllä niitä selkiä sieltä vastaan tulee.  Ja niin tulikin. Noin kolmenkympin kohdalla ensimmäinen, 35km seuraava ja 38km sitä seuraava. Näissä ohitetuissa alkoi olla jo oman sarjanikin juoksijoita, joten sijoituskin nousi kohisten. Enempää ei kavereita edessä näkynyt, mutta arvelin olevani yleisen sarjan 2. tai 3. maalissa. Sijoitustavoite siis todennäköisesti onnistui. Entäs se uusittu aikatavoite?

M-yleinen 3.

Otin väliajat neljänneksittäin ja kun tavoitevauhdin piti olla 4.30 min/km (tai mielellään vähän alle), niin keskivauhdit kolmelta ensimmäiseltä olivat 4.31, 4.32 ja 4.28. Olin siis n. 32km kohdalla about sekunnin per kilometri tavoitetta jäljessä. Jalat tuntuivat hyviltä, mutta ainahan se meno loppukohti vähän hyytyy, joten tiukkaa tulisi tekemään. Päätin olla katsomatta enää väliaikoja vaan yritin ainoastaan pitää vauhdin tasaisena. Pahimmilla suoranpätkillä tuuli puhalsi suoraan vastaan ja meno alkoi vähän hidastua. Nuo pätkät olivat onneksi suht lyhyitä ja pääosin reitillä tuuli ei menoa juurikaan haitannut. 38km kohdalla kierrettiin ihmeellinen lisäkiemura leirintäalueelta ja tämän jälkeen päätin vetää urku auki viimeiset neljä kilometriä maaliin. Viimeiset kilsat juoksin 4.15-4.20 min/km, eli voimat riittivät onneksi hyvin loppuun asti. Kelloa en katsonut, vaan päätin, että maalissa se aika sitten selviää. Juoksin loppusuoran niin paljon kuin pääsin ja maalissa olin todella puhki. Minuutin verran piti vain nojailla polviin ja pidätellä oksennusta.  Mittari pysähtyi aikaan 3.11, joten ei onnistunut 3.10 alitus.

Viralliset tulokset tulivat onneksi suht nopeasti ja sijoitus oli yleisen sarjan 3. Hyvä, että Manninen ei osallistunut, sillä silloin olisin ollut neljäs :)  Loppuaika oli 3.11.36, mihin olen kyllä erittäin tyytyväinen, sillä paranihan ennätys vajaat 6 minuuttia ilman erityisempää vauhtitreeniä.  Kaiken kaikkiaan juoksu meni just niinkuin pitikin. Jos olisin tyytynyt pyrkimään 3.15 alitukseen, olisi voimia vielä jäänyt, mutta nyt kun kovensin tavoitetta, juoksin tälle kunnolle maksimaalisen suorituksen. Ei sen niin väliä, että 3.10 ei alittunut, sillä ulosmittasin tämän hetkisen kuntoni kyllä täydellisesti ja se riittää. Ei tullut hyytymistä, ei jalkaongelmia, eikä mitään muutakaan. Täydellinen suoritus, vaikka itse sanonkin. Ja olihan se hienoa käydä pokkaamassa snapsilasin kokoinen pokaalikin. Oli muuten elämäni ensimmäinen urheilupalkinto, jonka sain sijoituksen perusteella, eikä pelkästä osallistumisesta. Parempi myöhään ja niin edelleen.

Garmin data

Tulokset (kokonaiskilpailu)

Tulokset (yleinen sarja)

Kisa oli hyvin järjestetty, reitti on nopea ja kaunis, kuten luvattiinkin. Pientä huvittuneisuutta aiheutti osallistujapaketti, joka sisälsi mm. vehnäjauhoja, rasvanäytteitä, hunajaa jne. Tämmöistä oheissälää, kuten en niitä puuvillaisia "kisapaitojakaan" kyllä kaipaa, mutta tämä nyt on tämmöistä nillittämistä. Hyvä kisa, suosittelen.

Nike Zoom Elite

The Weapon of choice: Nike Elite Zoom. Juoksin tällä jo kevätmaran. Edelleen hyvä kenkä. Valitettavasti tämä pari taitaa kulua loppuun ennen seuraavaa kisaa, joten uuden marakengän etsiminen on edessä. En kyllä pidä lainkaan mahdottomana, että ostaisin uuden parin näitä.