Kotirataultra 2016 - toinen kisapäivä

31.1. oli Kotirataultran ensimmäinen kisapäivä ja 28.2. toinen kisapäivä.  Oikeastaan ei ollut tarkoitus enää juosta tätä toista suoritusta, mutta tilanne kääntyi sellaiseksi, että juoksinpa kuitenkin.  Edellisen viikonlopun pitkä lenkki jäi räkätaudin takia väliin ja koko alkuviikko meni sairastaessa, joten kuukauden kilometrisaldo uhkasi jäädä pahasti tavoitteesta.  Flunssa tuntui menevän ohi, joten katsoin olevani riittävän hyvässä kunnossa kotirataultralle. Tuollahan niitä kilometrejä saa kerrytettyä ihan mukavasti, kun yleensä pitkä lenkkikin jää kuitenkin reilusti alle 40 kilometrin mittaiseksi.

Tammikuun kisapäivänä juoksin 4:28:19 ja se tuli suht helpolla, joten ajattelin, että ilman turhaa puristamistakin tuosta pitäisi vähän saada pois. Alle 4:20 jos pääsisi, niin sijoitus tuloslistallakin kohenisi todennäköisesti jokusen pykälän.  Olkoon se siis tavoitteena.  Hiukan tuo flunssa kuitenkin hillitsi menohaluja, joten sallin jo etukäteen itselleni, että juostaan sitä vauhtia, mitä sattuu kulkemaan.  Juoksin täsmälleen samalla reitillä ja samalla kaavalla (5x10km) kuin viimeksikin, joten onpahan ainakin (itselleni) vertailukelpoinen tulos. Erotuksena edelliseen oli vain se, että tällä kertaa vedin koko setin yksin, kun viimeksi oli seuraa jälkimmäisellä 30 kilometrillä.

Sää oli mitä mainioin, ei tuullut ja aurinko paistoi.  Väylät olivat pääosin sulat ja lumisemmatkin paikat olivat sen verran pehmeitä, että liukasta ei ollut missään kohtaa.  Juoksu kulki kevyesti ensimmäiset 20km. Oikeastaan ekalla kympillä oli pientä epävarmuutta touhun järkevyydestä, kun limaa tuntui irtoavan ihan kiitettävästi, mutta kunhan sai röörit köhittyä tyhjiksi, niin ei mitään hämminkiä sen suhteen enää loppumatkan aikana. Vauhti oli alusta asti reilusti reippaampaa kuin viimeksi, syke pysyi hyvin kurissa ja jalat toimivat, joten mikäpä siinä juostessa.  Jossain 30 kilometrin jälkeen alkoi taas tuttuun tapaan tympäistä koko touhu, mutta pienellä psyykkauksella siitä selvisi. Siksi näitä ylipitkiä ainakin itse juoksen, että saa pään totutettua siihen ajatukseen, että siinä vaiheessa, kun ei enää huvittaisi, on matkaa kuitenkin vielä aika reilusti jäljellä.  Oikeastaan 40km meni aika tasaisella vauhdilla ja keskari taisi olla 5:06min/km tässä vaiheessa. Viimeiselle kierrokselle lähtiessä tiesin, että ihan hyvin tämä menee, jos ei mitään totaalista kyykkäystä tule, joten matkaan vain. Maratoni täyttyi ajassa 3:36:20 ja homma alkoi olla loppukiriä vaille valmis.

Stats

Tuntuihan se loppu taas vähän pahalta, mutta syytin siitä lähinnä puuttellista juomista ja suolan saantia, sillä olin juonut vain 0,7 litraa elektrolyyttijuomaa ja vetänyt geelejä. Suoloja ja nestettä olin nauttinut aivan liian vähän. Vauhtikin hiipui hiukan, mutta annoin sen tapahtua, sillä olin ihan tavoitteen mukaisessa vauhdissa silti.  50km tuli täyteen täsmälleen samassa kohdassa kuin viimeksikin (on tuo gps ihan riittävän näihin hommiin) ja kello pysähtyi aikaan 4:18:11.  Aika jämpti 10 minuuttia pois edellisestä ajasta ja tavoitteen mukaan alle 4:20.

Garmin data
Tulokset

Tuloslista tulee valmiiksi 15.3. mutta eiköhän tuolla ajalla nyt 10. sakkiin pitäisi mahtua. Sittenpä se nähdään.  Keskisyke oli jokusen lyönnin kovempi kuin viimeksi, mutta toisaalta oli vauhtikin 12s/km nopeampaa, joten ihan tontillaan nuo arvot on.  Pitkäksi lenkiksi loppu meni liian kovilla sykkeillä, mutta toisaalta puoliväliin asti meni melko kevyesti.  Toki, jos tuota aikaa tällä kunnolla parantaa vielä yrittäisi, niin pitäisi alkaa oikeasti juoksemaan ja sittenhän tämä olisikin huomattavasti totisempaa touhua. Nyt tuli kuitenkin vedettyä neljän viikon sisään kaksi 50km pitkistä, mitä varmasti en olisi muuten tehnyt, joten sinällään kotirataultrat tekivät tehtävänsä.

Nike Flyknit Lunar1

The Weapon of Choice: Nike Flyknit Lunar1.  Edelleen sama kenkä. Pari lenkkiä vielä, niin on tonni täynnä ja tämä pari pääsee ansaitulle eläkkeelle.