Loppuvuodesta 2017 aloin kääntää ajatukset tulevan vuoden koitoksiin ja eihän siellä taaskaan mitään muuta siintänyt edessä kuin UTMB. Se tässä on ollut tavoitteena nyt kaksi vuotta ja viime kaudella, kun arpaonni ei suosinut, niin tänä vuonnahan tupla-arvalla luulisi mukaan pääsevän. Tästä lähtökohdasta siis suunnittelemaan sopivia harjoituskisoja kevääseen tai alkukesään. Toinen asia, mikä väkevästi määritti tulevan suunnittelua, oli menneen kauden hienoiset pettymykset sekä Nuuksiossa että Vaaroilla. Kevään kisat Bodomilla ja Karhunkierroksella menivät mukavasti, mutta syyskauden tulkitsen kyllä rimanalitukseksi. Eihän ne syyskisat nyt ihan penkin alle menneet, mutta eivät silti lainkaan tavoitteiden mukaan. Tavoitteet saattoivat olla liian koviakin, mutta päällimmäisenä ajatuksena oli silti, että kyllä tällä panostamisen määrällä pitäisi pystyä hiukan parempaa tulosta tekemään. Vuodelle 2017 tuli kellotettuja harjoitustunteja suunnilleen 480, mikä ei ole kuitenkaan ihan vähän.
Viime vuoden harjoittelu oli hyvin pitkälti tasapainoilua määrällisesti riittävän juoksemisen ja vammojen ehkäisemisen välillä. Kauden 2016 ennenaikaisesti katkaissut kantapäävamma saatiin toimintakuntoiseksi, mutta toisaalta myös todettiin, että ei se koskaan enää tulee paranemaan, joten sen kanssa on vain elettävä. Näistä lähtökohdista monipuolistin harjoittelua hyvin paljon, mutta ei se vaan valitettavasti näissä juoksuhommissa riitä. Juostava on. Positiivista kuitenkin on, että pystyin kaikki kisat kisaamaan, eikä vamma haitannut kisasuorituksia. Lisäksi olen oppinut sekä elämään/harjoittelemaan pienen kivun kanssa että pitämään vamman aisoissa. Jos se ei ole parantunut, niin ei myöskään pahentunut vuoden mittaan, joten nyt on vaan hyväksyttävä, että tässä iässä vikalista ei enää lyhene. Tästä pääsinkin siihen oivallukseen, että jos en kerran pysty määrällisesti juoksemaan riittävästi, niin silloin niiden vähäisten lenkkien on keskityttävä oikeisiin asioihin. Vaikka jotain kuvittelen jo juoksuharjoittelusta tietäväni, niin tässä kohtaa myönsin auliisti oman osaamiseni rajallisuuden ja apua oli siis hankittava. Päätin siis hankkia ulkopuolisen valmentajan suunnittelemaan harjoitteluni, sillä UTMB:lle valmistautuessa pitäisi ennenkaikkea pysyä ehjänä koko harjoituskausi, mutta myös pyrkiä saamaan itsensä parhaaseen mahdolliseen kuntoon elokuun loppuun mennessä.
Päädyin pienen puntaroinnin jälkeen ottamaan yhteyttä kulku.netin Antti Lepistöön, joka on aika kovan luokan tekijä näissä polkuhommissa. Antti otti kopin ja yhdessä puntaroitiin elämän aikataulut, fyysiset resurssit sekä rajoitteet ja tavoitteet, joiden pohjalta Antti lähti tekemään harjoitusohjelmaa. Kirjoittelen ehkä joskus lisää ja tarkemmin itse harjoittelusta, mutta todettakoon nyt, kun olen reilut 2 kuukautta ohjelmaa jauhanut, että homma tuntuisi toimivan. Tekemiseen on tullut järjestelmällisyyttä, harjoitukset monipuolistuneet, paikat ovat kestäneet, vaikka välillä on aika kovaakin menty ja kehitystäkin näyttäisi tapahtuvan. Olen aina ollut hyvin tunnollinen harjoittelemaan, mutta jossain määrin tekemisestä on kuitenkin puuttunut se punainen lanka. Nyt, kun ajattelu on ulkoistettu, on helppoa vaan toteuttaa. Muistuu mieleen vuoden 2014 maratonharjoittelu, kun tähtäimessä oli 3 tunnin alitus ja tein valmista 15 viikon harjoitusohjelmaa. Silloin tein joka ainoan ohjelman mukaisen harjoituksen ja luotin siihen, että homma toimii. Ja toimihan se. Näistä lähtökohdista on nyt marraskuun puolivälistä asti siis treenattu ja jatketaankin ainakin tämän kauden ajan.
Niin, niihin tulevan kauden kisoihin. Kevään harjoituskisaksi valikoitui lopulta Karhunkierroksen 80km toukokuun lopussa. Vähän ajattelin, että olisi tietty hyvä käydä vähän vuorillakin hakemassa tuntumaa, mutta tuonne oli lähdössä paljon tuttuja, joten ajattelin, että onhan se mukava päästä vähän kavereidenkin kanssa kisailemaan. Ennen Karhunkierrosta on tietty Bodomin polkupuolikas toukokuun alussa, sillä pakkohan siellä on käydä taas pari minuuttia sorvaamassa ajasta pois. Bodomille mennään kuitenkin vain, koska se on kivaa, eikä sille anneta harjoittelussa mitään sen kummempaa painoarvoa. Kulkee, miten kulkee. Nämä ilmoittautumiset tuli lyötyä sisään jo tuossa loppuvuodesta ja sitten joulukuun puolivälissä UTMB-ilmo sisään. Arvonnan tulokset tulivat 11.1. ja voi **ttu! Hylsy tuli tupla-arvasta huolimatta.
Tätä takaiskua piti vähän nieleskellä, mutta koska ei ole tässä elämässä ollut muutenkaan tapana murehtia asioista, joihin ei voi vaikuttaa, niin se siitä sitten. Palataan vuonna 2019 asiaan ja keksitään jotain muuta. Sitten alkoikin sumpliminen, että mitäs ny, mihin ja milloin. Tilanne on se, että ollakseni UTMB:lla mukana 2019 pitäisi tänä vuonna könytä yksi 5 pisteen kisa maaliin. KK:lle oli ilmo jo sisällä ja lennotkin ostettuina, mutta se saakeli on vain 4 pisteen arvoinen, joten ei riitä. Jotain muutakin tarvitaan. Vuorille tekisi mieli, mutta jotenkin tuntui kauhean vaivalloiselta alkaa keräilemään porukkaa ja etsimään sopivaa kisaa, kun kaikki ennakkosuunnitelmat oli kuitenkin jo tehty valmiiksi asti UTMB:a varten. Pari kaveria on lähdössä NUTS Ylläs-Pallas kisaan heinäkuussa, joten tuppauduin porukkaan mukaan, naputtelin ilmon sisään ja se oli siinä. 134km Lapissa yöttömässä yössä. Kaikella tapaa tuo tuntui lopulta hyvältä valinnalta, sillä se järjestyi helposti, on ainoa Suomen isoista polku-ultrista, johon en ole vielä osallistunut ja ajankohta on enemmän kuin sopiva. Vaikka KK:sta on vain 7-8 viikkoa tuohon kisaan, uskoisin tuossa välissä ehtiväni tekemään laadukasta harjoittelua ja ennen kaikkea tuossa jää vielä syksy aikaa paikata mahdollista keskeytystä. Vaikka lähtökohtaisesti en itselleni tärkeää kisaa keskeytä missään olosuhteissa, niin silti on tunnustettava se tosiasia, että saattaa se keskeytys tulla eteen, vaikka mitä tekisi. Koska tällä kaudella ne 5 pistettä on PAKKO kerätä, niin on kuitenkin hyvä olla takaportti vielä uudelle yritykselle, jos Ylläksellä (tai jo ennen sitä) kaikki meneekin yht´äkkiä pieleen.
Tämän pidemmälle en nyt asioita suunnittele. Bodom 21km, Karhunkierros 80km ja Ylläs-Pallas 134km. Katotaan sitten syksyä, kun noista päästään. Jotain maaliinpääsyä vaativampiakin tavoitteita kisoihin jo toki on, mutta spekuloidaan niitä sitten tuonnempana. Nyt jatketaan harjoittelua.
